110-vuotias Machinery

Machineryn kaltaista pitkää historiaa löytyy vain harvalta muulta suomalaiselta yritykseltä. Machinery perustettiin maaliskuun 7. päivänä vuonna 1911 ja samana päivänä Machineryn kanssa Suomessa perustettiin kolme muuta yritystä. Nämä yritykset eivät kuitenkaan ole enää toiminnassa. Samana vuonna 1911 perustetuista yrityksistä seitsemän on vielä toiminnassa, ja ennen Machinerya perustetuista yrityksistä 90 on edelleen toiminnassa. Machinery kuuluu siis noin sadan yli 110-vuotiaan yrityksen joukkoon.

”Kaikille suuruuteen kohonneille koetetaan aina jälkeenpäin löytää merkki, ennustus siitä, että SUURI on syntynyt. Tällaisten tulevien suurten syntyhetkellä nähdään taivaalla usein pyrstötähti. On mahdollista, että ne neljä miestä – Frans Hall, Ferdinand Jacobsson, Arthur Lindeberg ja Ferdinand Tefke – jotka Machineryn perustivat, tuota tähteä, Halleyn komeettaa, Turussa aikoinaan katselivat”.

1910-luvun alussa koko maailma eli voimakasta nousukautta ja kehittyvä teollisuus tarvitsi koneita. Tässä Machineryn perustajat Frans Hall, Ferdinand Jacobsson, Arthur Lindeberg Ja Ferdinand Tefke näkivät mahdollisuuden tuottavaan liiketoimintaan. Maaliskuun 7. päivänä 1911 allekirjoitettiin uuden koneliikkeen yhtiösopimus: Aktiebolaget Machinery Osakeyhtiö oli syntynyt. 

Edessä oli heti raskaita aikoja niin aloittelevalle yritykselle kuin koko Suomen kansallekin: ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous. Sekä keisarivalta että talouselämä luhistuivat. Taloudellinen pohja, jolle nuori valtakunta nyt ryhtyi rakentamaan, oli heikko. Venäjän markkinat oli menetetty, markan arvo romahtanut ja pääomat olemattomat. Oli kysymys olemassaolon taistelusta itsenäisenä valtakuntana.

Itsenäistymisen jälkeen pyörät alkoivat taas pyöriä ja kauppa käydä. Suomen kansa kävi presidentti K. J. Ståhlbergin kehotuksesta tuottavaan työhön. Teollisuus laajeni nopeasti, tuotanto kasvoi ja vienti lisääntyi. Konepajateollisuus eli sekin nousukautta puunjalostusteollisuuden modernisoitumisen ansiosta. Yleismaailmallinen nousukausi oli alkanut.

Koko maalle 20-luku edusti taloudellisen historian siihen asti voimallisinta kehityskautta. Machinery avasi uusia konttoreita Tampereelle, Helsinkiin, Seinäjoelle, Viipuriin ja Ouluun. Uusia edustuksia hankittiin myyntimatkoilla Yhdysvalloista asti. Esimerkiksi Nortronin edustuksen ja siitä seuranneen hiomalaikkojen myynnin nousun myötä hiomalaikoille perustettiin oma osasto. 

Vuonna 1928 Machineryn kevätjuhlassa esitettiin runo, joka alkoi: 

”Machinery växer från år till år  

detkan konstateras med rätta. 

Bland landets maskinfirmor säkert den står 

i snaraste framtid som etta…”. 

Ylpeys ja iloiset 1920-luvun jazzin ja charlestonin sävelet muuttuivat kuitenkin uuden kymmenluvun lähestyessä vähemmän riehakoiksi. Monessa maassa oli syytä surumarssiin: 1929 New Yorkin pörssi romahti, mikä merkitsi alkua koko maailmaa koskevalle talouspulalle ja uuden vuosikymmenen aloittamista varsin epävarmoissa oloissa.

New Yorkin pörssiromahduksen seurauksena konepajateollisuuden tuotannon arvo laski vuodessa 42 prosenttia ja samaa tapahtui monilla muilla aloilla. Seurauksena oli työttömyyttä, ostokyvyn heikkenemistä, rahapulaa ja romahduksia. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta Machinery kesti taloudellisen myrskyn romahtamatta, joskin sen raskaasti tuntien. Myyntikäyrät kääntyivät alaspäin, tulot supistuivat ja liiketoiminta lamautui lähes täydellisesti.

Ikään kuin kansan ilahduttamiseksi Suomessa voimassa ollut kieltolaki kumottiin 1932, ja seuraavana vuonna nousukausikin alkoi jälleen. Siitä tuli voimallisempi kuin edellisestä ja sitä jatkui aina kymmenluvun loppuun saakka. Teollisuuden tuotantokäyrät kiipesivät vaihteeksi jyrkästi ylöspäin, uusia tehtaita rakennettiin, voimalaitoksia perustettiin ja myynti vilkastui. Vuonna 1937 Hugo E. Timonen tuli Machineryn edustajaksi ja Tampereen konttorin hoitajaksi. Maailmalla poliittiset kuviot kuitenkin jo enteilivät muutosta ja sota oli jälleen ovella.

Talvisodan sytyttyä suomalaisilla ei ollut juuri aikaa miettiä vientiä tai tuontia. Kaikki voimat tarvittiin nyt muuhun. Vaikka ulkomaankauppa romahti, konepajateollisuus kasvoi huomattavasti. Machinery onnistui hankkimaan alalle melkoisen määrän erilaisia työstö- ym. koneita. Hyvän alun jälkeen alkoi kuitenkin jälleen yleinen jyrkkä alamäki.

Sotavuosina Machineryn henkilöstöstä noin 30 prosenttia oli asepalveluksessa – monet jopa viisi vuotta yhteen menoon. Oman häiriönsä toimintaan toivat ilmahälytykset, joiden takia osa Helsingin toiminnoista evakuoitiin Espooseen ja Tampereelle.

Kaupalliseksi johtajaksi nimitettiin Hugo E. Timonen. Sota loppui ja johtajalle tuli puuhaa enemmän kuin tarpeeksi: sotakorvausteollisuus tarvitsi nimenomaan koneita, koneita ja koneita!

Myös uusia aluevaltauksia tehtiin, kun Hugo E. Timonen kiinnostui laivojen uusista turvalaitteista, tutkista. Neuvottelujen kautta hän sai edustuksen Machinerylle, joka olikin Suomen ensimmäinen tutkaedustaja. Pitkän aikaa 90 % Suomen tutkista oli Machineryn myymiä. Myös tutkien huolto hoidettiin Machineryn toimesta.

Sota pani alkuun uuden nousukauden: teollisuutemme tuotanto ja ulkomaankauppa nousivat uusiin ennätyksiin.

”Machinery oli selvinnyt vastuksista ja ongelmista ja jäänyt työtä jatkavien käsiin menestyksellisenä, elinvoimaisena ja laajana liikeyrityksenä. Sellaisena uusi toimitusjohtaja Hugo E. Timonen otti yrityksen hallintaansa 1950”.

Yhtiön pääkonttori siirtyi nyt Turusta Helsinkiin, Vanhan Kauppakujan varrelle Etelä-Esplanadille ns. Wreden taloon. Täällä Machinery eli vuosikymmenen puolivälin yleisen nousukauden, jona aikana mm. tuonnin liberalisointi pantiin alulle. Myös Machineryn ensimmäinen yritysosto tapahtui 50-luvulla, kun Machinery hankki omistukseensa Matti Saurio Oy:n. Sivukonttoreita Machinerylla oli jo Turussa, Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kouvolassa ja Vaasassa.

Tiesitkö?

• Machinery julisti 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kilpailun, jossa etsittiin mahdollisimman vanhaa, todistetusti Machineryn maahantuomaa konetta. Voittajaksi selviytyi Salosta, Salomaan Konepaja Oy:n hallusta löytynyt vanha kitkaprässi. Koneen valmistaja on Dansk Press, ja sen on konepajan perustaja, nykyisen toimitusjohtaja Timo Salomaan isoisä, ostanut aikoinaan käytettynä. Perustajan lasten muistikuvien mukaan kitkaprässi olisi hankittu Björkbodan lukkotehtaalta, Kemiöstä, keväällä 1959. Machineryn asiantuntija-arvioiden mukaan kyseinen kitkaprässi lienee valmistettu ennen sotia, mahdollisesti 1930-luvun alussa.

Muutto uusiin tiloihin oli jälleen edessä 1965. Machineryn uusi talo valmistui Teollisuuskadulle Vallilaan, jonne kaikki Helsingin toiminnot nyt siirrettiin.

Viisikerroksisessa talossa oli oma hiomanauhavalmistamo, puusepänverstas, mainososasto ja jopa kirjapaino yhtiön omia tarpeita varten. Omavaraisuus oli huipussaan. Kirjapainossa painettiin myös Machineryn omaa henkilöstöjulkaisua. Ensin Höpinä, ja myöhemmin Machinette nimellä tunnetun julkaisun sloganina kuului:

”Älä höpise, pane paperille”

Machineryn tehtävänä oli löytää maailmalta tarvikkeita, joita kasvava teollisuus tarvitsisi, ja välittää näitä teollisuusyrittäjille. Machineryn edustuksista osa on pysynyt tähän päivään astikin samana, kun taas osa on vaihtunut nopeasti aikojen mukaan. Hyvät suhteet puolustusvoimien kanssa loivat pohjan yhteistyölle, jonka seurauksena Machinery alkoi myymään myös lentokoneita. Monimutkainen lentokonemyynti vaati pitkäjänteistä tutkimustyötä ja perehtymistä. Vuosien aikana Machinerylla myytiin mm. suihkukoneita ja Hawk-harjoituskoneita. Kaikissa Machineryn edustamissa suihkukoneissa voimalähteenä olleet Rolls Royce -turbiinit osoittivat Machineryn luottokelpoisuutta.

Lentokoneiden lisäksi Hugo E. Timonen päätti tavoitella myös nuorempaa asiakaskuntaa askartelu- ja lelukauppojen kautta. Vielä 2016 vuoteen saakka Machinery Oy:n konsernissa osana toimi lelualan yritys AMO Oy. 1960-luvulla Machinery sai myös Cummins-edustuksen. Cummins onkin kuulunut Mahcineryn edustukseen jo lähes 60 vuoden ajan!

Vuonna 1972 yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin Hugo E. Timosen vävy, Juhani Otonkoski. Vuosikymmenen puolivälissä havahduttiin jälleen kylmän tosiasian edessä. Lama tuli pahoista aavistuksista huolimatta yllättäen ja yllättävän voimakkaana. Raha ei enää liikkunut.

”Maaliskuussa 1972 Machinery ylsi normaaliin eläkeikään. Oireita vanhuuden lepoon siirtymisestä ei kuitenkaan näkynyt. Pikemminkin Machinery näytti ponnistelevan kuin nuorukainen talouselämän myrskyissä”.

Vuonna 1977 toimitusjohtajaksi tuli Heikki Timonen – Juhani Otonkosken siirtyessä johtamaan hallitusta. Koko hallitus olikin nyt uudistuksen alla, ja perheyritystä haluttiin ryhtyä johtamaan ”kuin mitä tahansa liikeyritystä”. Myös yhteiskunnan nopea ja jatkuva muuttuminen sekä yllättävän syvä maailmalaajuinen lama yllyttivät muutoksiin.

Machineryn 70-vuotisjuhlassa yhtiötä verrattiin ”laivaan, jolla oli linjakkaassa rungossaan huippuluokan navigointilaitteet. Onnekkaasti se oli myös saanut pestatuksi ammattitaitoisen miehistön. Toivottiin vain suotuisia tuulia hyvien tähtien alla”.

Vuosikymmenen alussa Machinery välitti Suomeen ensimmäiset Hawkit. Syntyi myös tulopoliittinen kokonaisratkaisu, joka perustui ns. Pekkas-paperiin. Tarkoituksena oli vakauttaa hinta- ja kustannustasoa, hillitä inflaatiota, parantaa kilpailukykyä ja turvata ostovoimaa.

Kehätien toimitilan avajaisissa 1983 siteerattiin kuuluisan tulevaisuuden ennustajan Alvin Tofflerin sanoja: ”Tulevaisuus ei ole vuonna 1985 tai 1986. Tulevaisuus ei ole vuonna 2000. Tulevaisuus on nyt.” Käänne huonompaan kolkutteli kuitenkin taas nurkan takana.

Suomen talouden kasvu pysähtyi. Taantuma leikkasi erityisesti teollisuustuotantoa, mutta myös metalliteollisuutta. Rakennusinvestoinnit, kone- ja laiteinvestoinnit supistuivat. Konkursseja pantiin vireille, työttömyys lisääntyi ja suomalaiset yritykset menettivät markkinaosuuksiaan. Bilateraalikauppa päättyi ja itävienti supistui. Inflaatio hidastui, asuntojen hinnat laskivat, kuluttajahinnat nousivat ja korot laukkasivat ennätyskorkealla. Vuosisadan talouskriisi oli totta.

Kun talous vuosikymmenen puolivälissä alkoi elpyä, myös teknisen kaupan toimintaympäristö kehittyi: Machineryn liikevaihto kasvoi 25 prosenttia. Nyt voitiin hengähtäen todeta, että ”vaikeista vuosista huolimatta konserni oli pystynyt huolehtimaan tinkimättömästi kaikista sitoumuksistaan” – jälleen kerran! Tämä vahvisti keskeistä arvoa: Machinery on luotettava kumppani.

Vuosikymmenen lopulla Janne Timonen nousi yrityksen johtoon Heikki Timosen siirtyessä hallituksen puheenjohtajaksi. Sukupolvenvaihdoksen myötä Machinery siirtyi Timosen perheen johtamana isältä pojalle nyt jo kolmanteen sukupolveen.

Vuosituhat vaihtui Janne Timosen johdolla ja laman jälkeen tulevaisuus näytti valoisalta. Yksi suurista investoinneista oli jo suunnitelmissa ja 2004 valmistuikin Tampereen uusi upea Koneareena, joka oli aivan omaa luokkaansa. Uuden toimipisteen avajaiset olivatkin varsin onnistunut tapahtuma. 

2000-luvulla suunnitelmat olivat suuria ja tarkoitus oli lähteä suureen kasvuun erityisesti palvelu- ja huoltopuolella. Kuitenkin maailman taloustilanteen heiketessä myös Machinery joutui tiukan paikan eteen vuonna 2008, kun aiemmin tehdyistä investoinneista ei jäänyt enää lähes mitään jäljelle: jälleen kerran yritys taisteli hengestään.

Edellisellä vuosikymmenellä alkaneet talousongelmat jatkuivat myös 2010-luvun alussa. Tilanne oli vaikea, mutta henki oli se, että kyllä tästä selvitään. Onneksi aihetta juhlaankin löytyi ja valoa synkkyyteen toi Machineryn mahtava 100-vuotisjuhla. 

Vuosikymmenen aikana tapahtui paljon, eikä aina voitu olla varmoja siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Järkevillä liikkeillä, uudella omistajalla ja suurella sisulla yrityksemme kehityksen suunta kääntyi kuitenkin jälleen nousuun. 

Nykyisin Machineryllä on noin 80 työntekijää, jotka ammattitaidolla ja intohimolla myyvät ja huoltavat koneita sekä laitteita juuri asiakkaiden tarpeiden mukaan. Arvomme kannattavuus, luottamus, arvostus ja ketteryys näkyvät yrityksen päivittäisessä toiminnassa ja näistä pidämme kiinni myös tulevassa myllerryksessä. Vuoden 2021 alussa Machinerystä tuli osa Boreo konsernia, jossa jokainen liiketoiminta-alue ja -yksikkö saa toimia itsenäisenä yksikkönä oman toimialansa strategian mukaisesti. Boreon omistamissa yrityksissä on tällä hetkellä noin 350 henkilöä töissä, mutta määrä tulee varmasti kasvamaan huimasti lähivuosina.

Olemme Machineryllä jo yli sata vuotta auttaneet suomalaista teollisuutta menestymään ja silti matkamme on vasta alussa. Historiamme aikana olemme kokeneet yhdessä niin ylä- kuin alamäkiäkin. On ollut monia syitä juhlia koko porukalla, mutta myös hetkiä, jolloin on jouduttu säästämään ja toivomaan parasta. Viimeisimpänä kriisinä olemme kokeneet maailman laajuisen pandemian, joka on pakottanut meidät fyysisesti erilleen toisistamme. Nyt on vihdoin aika palata normaaliin ja nauttia taas siitä, miten loistavia ihmisiä meillä onkaan Machineryssä.

Mukaillen Kehätien avajaisissakin 1983 siteerattua Alvin Toffleria:

Tulevaisuus ei ole vuonna 2025 tai vuonna 2026. Tulevaisuus ei ole vuonna 2100. Tulevaisuus on nyt.

Lainaukset ja kuvat ovat peräisin Pirkko-Leena Otonkosken kirjasta Letuista lentokoneisiin – Isäni Hugo Emil Timosen tarina.