Machinery – Taitaja yhteistyökumppani jo vuosien ajan: Taitaja2022 -kisat käynnissä 16.5.-19.5.

Machinery on jo vuodesta 2005 lähtien ollut yksi Taitaja – kisojen pääyhteistyökumppaneista. Taitaja on ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma, jossa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa. Tänä vuonna toimitamme kilpailijoille 2 kpl Hyundai Wia SE2200LM sorveja ja 2 kpl Hyundai Wia KF4600II koneistuskeskuksia lajiin CNC-koneistus. Haluamme tukea tulevaisuuden taitajia nyt ja tulevaisuudessa sekä kannustamme uusia osaajia suuntaamaan alati kehittyvälle metallintyöstökonealalle rohkeasti. Tänä vuonna Taitaja2022 kilpailu järjestetään Porissa 16.5. – 19.5. ja on kaikille avoin. Kouluvastaavamme Herkko Raivonen on paikalla Taitaja kisoissa koko tapahtuman ajan, joten ota yhteyttä ja sovi tapaaminen!

Monen mahdollisuuden metallintyöstökoneala – Jos vähääkään kiinnostaa lähde koettamaan!

Kirjoittaja, Herkko Raivonen

Lue alkuperäinen teksti täältä

Olen Herkko Raivonen, 29-vuotias machinerylainen, alun perin kotoisin Keski-Suomen Jämsänkoskelta. Innostus metallintyöstöalalle juontaa juurensa jo nuoruudestani. Olen pienestä pitäen touhunnut laitteiden ja erilaisten koneiden parissa, minkä takia halusin myös jatkaa opintoja vastaavassa ympäristössä. Myös useampi sukulaiseni työskentelee metallialalla. Tämän takia hainkin suoraan yläasteelta Jämsän ammattiopistoon opiskelemaan metallialaa.

En aluksi tiennyt mitä odottaa metallintyöstöalalta. Odotin työn olevan pölyistä ja likaista, mutta todellisuus olikin sitten monessa paikassa paljon siistimpää. Hiontatyö on esimerkiksi yllättävän siistiä työtä, eikä haalareitakaan tarvitse vaihtaa päivittäin. Opiskelu itsessään tuntui välillä turhauttavalta, sillä työtahti ei ollut samanlainen kuin työelämässä. Harjoittelut koin puolestaan mielekkäinä, sillä harjoitteluiden aikana pääsi tekemään kunnolla töitä. Harjoittelujaksoja opintoihin sisältyi kahdesta kolmeen. Kokonaisuudessaan opinnot kestivät kolme vuotta ja päättötyöksi päädyin tekemään halkaisukartion. Nykypäivänä sekä opinnot että ala on kehittynyt entisestään ja alalla pääsee tekemään monipuolista ohjelmointia.

Valmistumisen jälkeen suuntasin armeijaan, jonka jälkeen aloitin työurani UPM-Kymmenellä hionta- sekä kunnossapitotöiden parissa. Koulu antoi hyvän näkemyksen siihen, mitä kaikkea alalla on mahdollista tehdä, mutta varsinainen erikoistuminen eri työtehtäviin tapahtui työelämässä. UPM:n palveluksessa viihdyin muutaman vuoden ajan.

Vuonna 2015 kaipasin vaihtelua ja lähdin opiskelemaan tietotekniikkaa yliopistoon. Ala ei tuntunut kuitenkaan omalta ja myöhemmin vaihdoin opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikkaa Jyväskylän ammattikorkeakouluun. Opinnot ammattikorkeakoulussa kestivät neljä vuotta. Opintojen aikana olin töissä Valmetin paperikonepuolella telamyyntitiimissä globaaleille markkinoille. Tässä työssä oltiin tiukasti yhteydessä niin asiakkaisiin kuin omaan tuotantoon. Ja kappas vain, nämäkin tuotteet tehtiin koneistamalla. Opintojen lopulla tein opinnäytetyön Machinerylle, aiheena kaupan myyntiprosessin kehittäminen. Valmistuttuani vuonna 2020, suuntasin Turkuun ja aloitin työt Uudenkaupungin Valmetilla tuotannonkehityksessä kokoonpanopuolella. Työ oli täysin erilaista, mutta aikaisemmasta työkokemuksesta oli hyötyä myös uusissa työtehtävissä.

Elokuussa 2021 siirryin myyntitehtäviin Machineryn metallintyöstökoneosastolle. Työ on tuntunut mielenkiintoiselta ja tarjonnut monenlaisia haasteita. Myyntityö on oma-aloitteista ja työssä saa olla tietyllä tapaa ”oman alansa taitelija”. Myyntityössä on monta roolia, aina tarjouksen laskijasta asiantuntijaan, joten tylsää hetkeä ei tule. Nautin työssäni erityisesti siitä, että pääsen näkemään monenlaisia ympäristöjä, tapaamaan ihmisiä sekä oppimaan uutta.

”Varsinkin lastuavan puolen konepajat ovat todella siistejä tänä päivänä. Monesti siistimpiä kuin monen olohuone.”

Haluan korostaa, että metallintyöstöalalta voi päästä monenlaisiin työtehtäviin. Myös konepajoja löytyy laidasta laitaan. Edelleen löytyy ”vanhan ajan” konepajoja, jotka ovat asteen likaisempia, mutta nämä esiintyvät monesti enemmän rautarakennepuolella työn luonteesta johtuen. Kuitenkin tällä puolella kehitystä on jatkunut ja jatkuu koko ajan. Varsinkin lastuavan puolen konepajat ovat todella siistejä tänä päivänä. Monesti siistimpiä kuin monen olohuone. Verrattaen, siistejä konepajoja on siis paljon enemmän kuin likaisia!

Toimiala on kehittynyt paljon ja kehittyy jatkuvasti lisää. Tuotanto automatisoituu koko ajan enemmän, mutta ei poista kuitenkaan työntekijöiden tarvetta. Vielä ollaan todella kaukana tilanteesta, jossa robotit hoitaisivat kaiken yksinään. Alalla on paljon töitä tarjolla, mutta tekijöistä on pulaa. Myös yritysten määrä kasvaa sekä uusien yritysten että sukupolven vaihdosten myötä.

Tärkeimpiä ominaisuuksia, joista alalla on hyötyä, on huolellisuus, järjestelmällisyys sekä tarkkuus. Lisäksi keskittymiskyky on myös tärkeää, sillä usein puhutaan hyvin tarkoista mitoista. Alalla tarvitaan myös perusymmärrystä tuotantoteknisisistä asioista, kuten toleransseista. Alalta löytyy tänä päivänä jo paljon naiskoneistajia, eikä työssä tarvitse suurta lihasvoimaa. Naisten määrä alalla onkin kasvanut hurjasti viime vuosina.

”Mitä haluaisin sanoa kaikille metallintyöstöalaa harkitseville, on se, että jos vähääkään kiinnostaa, niin lähde koittamaan!”

Mitä haluaisin sanoa kaikille metallintyöstöalaa harkitseville, on se, että jos vähääkään kiinnostaa, niin lähde koittamaan! Vain kokeilemalla voi selvittää oman intohimonsa. Vanha kuva konepajoista on, että kotiin lähdetään naama likaisena, mutta todellisuus ei nykypäivänä enää ole sitä. On myös tärkeää muistaa, että ei anna opintolinjan rajata liikaa työllistymisvaihtoehtoja, sillä vaihtoehtoja urapolulle on opintolinjasta riippumatta useita. ”